Ammattisyöpätyöryhmän muistio 2013

Tämä muistio päivittää vuonna 1988 annetun Ammattisyöpä-työryhmän muistion suositukset. Muistio ottaa kantaa asbestin ja muiden altisteiden aiheuttaman ammattisyövän todennäköisyyden arviointiin ja korvattavuuteen.Muistion ovat laatineet Työterveyslaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat.

Kiertotalouden työperäiset altistumisriskit

Kiertotalous on lisääntymässä ja alalle odotetaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja. Alan kasvaessa on huomioitava, että kiertotalouden töihin työmenetelmiin voi liittyä turvallisuuden riskitekijöitä. Kierrätettävien materiaalien turvallisilla keräys- ja käsittelytavoilla huolehditaan kiertotalouden työntekijöiden terveydestä. Opas kertoo materiaalien kiertoon liittyvistä työntekijöihin kohdistuvista uhkista ja riskitekijöistä. Mukana ovat niin biologiset, kemialliset kuin fysikaalisetkin riskit ja tapaturmavaarat. Opas listaa työterveyden- ja turvallisuuden kannalta olennaisimmat työvaiheet materiaali- ja prosessikohtaisesti jaoteltuna. Opas tuo myös esille alalla käytössä olevia riskien hallinta- ja torjuntakeinoja ja antaa neuvoa riskien tunnistamiseen ja tiedostamiseen. Oleellista on oppia tunnistamaan haitta- ja vaaratekijöitä sisältävät materiaalit ja työt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä aiheutuvia riskejä voidaan minimoida. Näin pystytään torjumaan uusia terveysuhkia eikä työpanosta menetetä ammattitautien, työperäisten sairauksien tai työtapaturmien vuoksi

Review on toxicity of stainless steel

The review is composed of the following parts: A short overview on the production and designation of stainless steels; The release of metal consituent from stainless steels; A review of the toxicological data on stainless steels; A discussion of the available data on the human health hazards of stainless steels and recommendatations for classificaton and labelling

Osa 1: Työympäristöselvitys

Yhteenveto koostuu kahdesta osasta: työperäisen altistumisen ja terveysriskin arviointiosasta ja ympäristövaikutusten arviointiosasta

Turvallinen museotyö : Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan

Museotyöhön ja museotyöympäristöihin liittyy monenlaisia vaaratekijöitä, joista osa tunnetaan heikosti Suomen museokentällä. Myös kaikkia työpaikkoja koskevien lakisääteisten velvollisuuksien tuntemus on monissa museoissa heikkoa. Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan tarjoaa ohjeita turvalliseen työskentelyyn erilaisissa altistavissa työtehtävissä ja työympäristöissä. Se nostaa myös esiin museoita koskevia lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka edistävät työturvallisuutta työpaikoilla. Oppaan keskiössä on työntekijöiden suojeleminen museotyöympäristöissä esiintyviltä kemiallisilta ja biologisilta altisteilta. Museokävijöihin ja museoiden muihin asiakkaisiin kohdistuvat riskit ovat erittäin vähäiset, sillä heidän mahdollinen altistumisensa on yleensä lyhytaikaista ja kertaluontoista. Opas soveltuu ammatillisesti hoidettujen museoiden johtajille, esihenkilöille ja työsuojeluhenkilöstölle sekä erilaisissa työtehtävissä museoissa ja muissa kulttuuriperintökohteissa työskenteleville ammattilaisille, kuten kokoelmatyöntekijöille, konservaattoreille, museomestareille, siivoojille, arkeologeille ja avoinnapidon työntekijöille. On suositeltavaa, että myös museoiden päättäjät ja rahoittajat tutustuisivat oppaaseen. Lisäksi ohje soveltuu yksityisyrittäjinä toimiville konservaattoreille sekä museo- ja kulttuuriperintöalan koulutusta tarjoavien oppilaitosten opettajille ja opiskelijoille, esimerkiksi osaksi museologian, konservoinnin ja arkeologian opintoja sekä museomestarikoulutusta. Ohjetta voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös vapaaehtoisvoimin ylläpidetyissä paikallismuseoissa, vaikka työsuojelulainsäädäntö ei koskekaan harrastetoimintaa. Suosittelemme opasta myös työterveyslääkäreille ja -hoitajille sekä työhygieenikoille avuksi museotyöympäristöihin, -kokoelmiin ja -työtehtäviin liittyvien kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden tunnistamiseen sekä työperäisen altistumisen arviointiin. Opasta voidaan hyödyntää myös näiden alojen ammattilaisten koulutuksessa

Työperäinen haitta-ainealtistuminen kiertotaloudessa (HAKiTa)

Kiertotalous on kasvava toimiala, johon liittyvissä työtehtävissä voidaan altistua terveydelle haitallisille aineille. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa altistumisesta kiertotalouden työpaikoilla, arvioida altistumiseen liittyviä terveysriskejä ja niin suojella työntekijöiden terveyttä. Tavoitteena oli lisäksi edistää terveydelle vaarallisten altisteiden riskinhallintaa työpaikoilla ja siten varmistaa kierrätettävien jätelajien kestävä käsittely sekä lisätä yritysten toimintaedellytyksiä ja tuottavuutta kiertotaloudessa. Mittasimme työntekijöiden altistumista kemiallisille ja biologisille haitta-aineille rakennuspurkujätteen, sähköja elektroniikkaromun (SER) ja tekstiilien kierrätyksessä sekä rakennuspurkutyössä. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti sellaiset terveydelle tunnetusti vaaralliset aineet, joiden käyttö on nykyään kiellettyä tai rajoitettua, mutta joita voi esiintyä vanhemmissa kierrätettäväksi tulevissa materiaaleissa. Näitä olivat useat metallit, palonestoaineet, ftalaatit, PFAS-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Mittasimme myös mikrobeja, bakteerien endotoksiineja ja homeiden mykotoksiineja, joiden epäillään voivan aiheuttaa terveysriskejä. Työympäristöissä esiintyviä altisteita tutkimme työhygieenisillä mittauksilla ilmasta ja pinnoille laskeutuneesta pölystä. SER-kierrätykseen liittyen keräsimme myös pyyhintänäytteitä työntekijöiden käsistä. Lisäksi tutkimme työntekijöiden altistumista biomonitoroimalla eli mittaamalla altisteiden pitoisuuksia työntekijöiden virtsa- ja verinäytteistä. Terveysriskejä arvioimme toksikologisella riskinarvioinnilla. Pääasiassa emme havainneet terveydelle haitallista altistumista. Poikkeuksena oli kuitenkin rakennuspurkujätteen kierrätystyö, jossa epäorgaanisen pölyn, mikrobien ja endotoksiinien pitoisuudet nousivat usein niin korkeiksi, että terveyshaittoja voi esiintyä, jos käytössä ei ole riittäviä riskinhallintakeinoja. Lisäksi havaitsimme SER-kierrätykseen liittyen lyijyaltistumista, jota on syytä pyrkiä minimoimaan työpaikoilla, sillä lyijy on elimistöön kertyvää ja liian suurina pitoisuuksina terveydelle haitallista. Lyijyaltistumista olisikin hyvä seurata SER-kierrätykseen liittyvillä työpaikoilla biomonitoroimalla. Tulosten perusteella työpaikoilla on syytä kiinnittää erityistä huomiota käsistä suun kautta tapahtuvaan lyijyaltistumiseen, joka saattaa olla merkittävä altistumisreitti. Tekstiilien kierrätystyössä ei havaittu terveysriskejä. Aineisto jäi kuitenkin pieneksi ja ainoassa tekstiilikierrätystä tehneessä tutkimuskohteessa oli jo käytössä useita riskinhallintatoimenpiteitä. Lisätutkimusta tarvitaan siis vielä, jotta tekstiilikierrätykseen liittyen voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tutkimus tuotti ajantasaista tietoa altistumisesta suomalaisilla työpaikoilla, joilla tehdään rakennuspurku-, SER-jätteen tai tekstiilien kierrätystä tai rakennuspurkutyötä. Tulosten perusteella laadimme avoimesti saatavilla olevan malliratkaisun Haitta-aineet SER- ja rakennuspurkujätteen kierrätystyössä – terveyshaittojen torjuminen. Sen ohjeilla työpaikat voivat tunnistaa mahdollisesti olennaisia altisteita sekä vähentää niille altistumista ja altistumisen aiheuttamia terveysriskejä

REACH–tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS)

Tässä hankkeessa etsittiin keinoja parantaa erityisesti seosten laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita. Koska työpaikoilla on huomioitava REACH:n lisäksi myös työturvallisuuslainsäädännön velvoitteet työympäristöriskien hallinnasta, hankkeen keskeisenä ajatuksena oli löytää keinoja, miten näiden rinnakkaisten lainsäädäntökokonaisuuksien velvoitteet voitaisiin saavuttaa yhtenäisessä prosessissa, mahdollisimman käytännönläheisesti ja samalla kustannustehokkaasti

Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla

Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena oli selvittää työperäistä bisfenoli A -altistumista Suomessa. Hankkeessa tehtiin altistumis- mittauksia ilmasta, pinnoilta ja työntekijöiden virtsanäytteistä viidellä työpaikalla, jotka edustivat maalinvalmistusta (neste- ja jauhemaalit), komposiittituotteiden valmistusta, lämpöpaperin valmistusta ja traktorin koeajoa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin bisfenoli A - altistumista kuittipaperien kautta

Hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistuminen työpaikoilla : Esiselvitysprojekti

Tutkimuksessa selvitettiin työperäistä altistumista hormonitoimintaa mahdollisesti häiritseville aineille Suomessa. Tarkoitus oli selvittää missä määrin altistumista tapahtuu, missä työtehtävissä, mikä on viimevuosien altistumistrendi, ja onko altistumiseen ja sen hallintaan syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Työperäiset altisteet jaettiin pääasiassa kolmeen eri ryhmään. I Kemikaalit, joille altistuminen on vähäistä tai loppumassa (esim. monet kielletyt POP-yhdisteet). II Kemikaalit, joille altistumisesta on hyvin (esim. raskasmetallit, liuottimet) tai vähintään kohtalaisesti tietoa (esim. bisfenoli A). III Kemikaalit, joille altistumisesta on puutteellisesti tietoa (esim. eräät ftalaatit, tietyt biosidit, fenoliset yhdisteet sekä kauneudenhoitoalan kemikaalit). Ryhmä III:n kemikaaleja on rajallinen määrä ja monien niiden kohdalla hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset ihmisillä ovat epäselviä tai jopa kyseenalaisia. Tarve selkeille kriteereille koskien hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia ihmisillä on ilmeinen